Autonomia 100 – hierarkia 0

18.8.2015 Kirjoittaja:

Elokuumme lähti käyntiin kiinnostavalla Future of Work -seminaarilla. Hankenin täpötäydessä juhlasalissa kuulin kotihoidon vallankumouksellisen ja menestyksekkään edelläkävijän, Buurtzorgin, perustajaa ja toimitusjohtajaa Jos de Blokia. Buurtzorg oli jo meille ennestään tuttu Frederic Laloux’n tutkimuksesta ja kirjasta Reinventing Organizations, ja olikin mielenkiintoista kuulla lisää Buurtzorgin toiminnasta. Seminaarissa oli kokemuksiaan jakamassa myös Elisabeth Meriniemi Debora Oy:stä, joka parhaillaan pilotoi Buurtzorgin toimintamallia Lahdessa.

Kustannustehokas = laadukas = innostava?!

Buurtzorg on hollantilainen kotihoitopalveluja tuottava voittoa tavoittelematon organisaatio, jossa ei ole pomoja eikä hierarkiaa. 10-12 henkiset itseohjautuvat tiimit päättävät itse työn koordinoinnista, asiakashankinnasta, ajan- ja rahankäytöstä, rekrytoinnista, koulutuksesta ja muusta työn suunnittelusta. Buurtzorgissa luotetaan ihmisiin, heidän osaamiseensa ja etiikkaansa ja se myös näkyy. Parhaat hoitajat ovat kilvan siirtyneet Buurtzorgille muista alan yrityksistä mahdollistaen sen huiman kasvun, ja Buurtzorg on valittu useana vuonna Hollannin parhaaksi työpaikaksi.

Myös asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä, sillä Buurtzorgilla hoitajan ja hoidettavan välinen luottamus ja yhteys on oleellisinta, hoidossa keskitytään enemmän ennaltaehkäisyyn ja aikaa jää myös asiakkaan kanssa jutusteluun. Buurtzorg onkin saanut maan korkeimman keskiarvon (9,1) asiakastyytyväisyydestä. Laadukas hoito on myös tehokasta. Ernst & Young on laskenut, että Buurtzorgilla hoitokustannukset ovat 35 % pienemmät kuin muilla saman alan toimijoilla.

Buurtzorgin toimintamallia sovelletaan tällä hetkellä jo 30 maassa. Suomessakin Debora Oy pilotoi mallia Lahdessa palveluasumisen puolella. Myös muilla toimialoilla itseohjautuvat organisaatiot ovat nousussa, esimerkkeinä Suomessa ohjelmistotalot Futurice ja Vincit.

Omasta näkökulmastamme erityisen kiinnostavaa oli huomata yhteys Buurtzorgin ja Proakatemian välillä. Proakatemia siis on Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö, mistä Less Miserableskin on alkunsa saanut. Kuten Buurtzorgin, Proakatemiankin toiminta perustuu itseohjautuvien tiimien (tiimiyritysten) tuottamiin palveluihin. Seuraavassa yhtäläisyyksistä hieman tarkemmin.

Autonomisen toiminnan pohjalla ovat vankat yhteiset arvot ja yhdessä luotu kulttuuri. Proakatemian arvot ovat luottamus, rohkeus, teot, oppiminen ja menestyminen. Buurtzorgilla ja Proakatemialla jokainen työntekijä/tiimiyrittäjä on sitoutunut koko yhteisön jaettuihin arvoihin ja haluaa omasta vapaasta tahdostaan työskennellä arvolähtöisesti. Yhdessä luotu toimintakulttuuri on kehittynyt vuosien myötä ja kehittyy edelleen.

Itseohjautuva toiminta vaatii dialogia tukevat toimintatavat. Proakatemialla jokaisella tiimillä on 2 x 4 tuntia/viikko yhteistä keskustelua dialogiringissä. Dialogi on yhdessä ajattelua, hiljaisen tiedon jakamista ja näkyväksi tekemistä sekä eri näkökulmista tulevan tiedon yhdistämistä ja kiteyttämistä käytäntöä varten.

Luottamus on yksi Proakatemian arvoista. Itseohjautuvassa organisaatiossa luotetaan tiimin ja tiimiläisen osaamiseen ja haluun tehdä parhaansa. Luottamuksen rakentaminen vaatii turvallisuuden tunnetta, kuuntelu- ja kohtaamistaitoja ja sitä, että jokainen voi olla yhteisössä oma itsensä.

Itseohjautuvassa organisaatiossa kaikki tieto on avointa. Näin jokainen on perillä missä mennään ja päätöksiä pystytään tekemään kokonaisuuden kannalta järkevästi. Buurtzorgilla on oma sisäinen sosiaalisen median kanava tiedon jakamiselle. Siellä kysytään ja vastataan, tehdään aloitteita ja kehitetään. Proakatemialla on yhteisten some-kanavien lisäksi kuukausittaiset Projektorit, joissa yhteisö kokoontuu yhteen ja jokainen tiimi jakaa muille kuukauden aikana tapahtuneet onnistumiset ja epäonnistumiset, opit, miten ja mistä liikevaihtoa on syntynyt jne.

Jotta voi työskennellä itseohjautuvassa yhteisössä, on asenteen oltava proaktiivinen. Proaktiivisuus on halua kehittää itseään ja yhteisöään ja ottaa vastuu sekä omasta että tiimin toiminnasta.

Autonomia tarkoittaa itsenäisyyttä eli vapautta, mutta vapauden kasvaessa kasvaa myös vastuu. Jokainen on vastuussa omista päätöksistään ja niiden synnyttämistä tuloksista. Jokaisen vastuulla on muuttaa esimerkiksi toimimattomia käytäntöjä eikä vastuuta voi sysätä muille.

Toimiminen itseohjautuvassa tiimissä vaatii itsetuntemuksen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen hallintaa ja jatkuvaa kehittämistä. Sekä Buurtzorgilla että Proakatemialla näitä tietoja ja taitoja harjoitellaan ja kehitetään jatkuvasti.

Kaikkea ei itseohjautuvassa yhteisössä tarvitse eikä voikaan osata itse vaan jokainen voi etsiä apua verkostoilta. Verkostossa toimiminen jakamalla kokemuksia ja oppeja on tärkeää, koska näin jaettu tieto ja osaaminen lisääntyy, uusia innovaatioita syntyy ja asioita pystytään tarkastelemaan useista eri näkökulmista. Esimerkiksi Proakatemian tiimiyrittäjällä on henkilökohtaisen verkostonsa lisäksi apunaan ja tukenaan ainakin Proakatemian verkosto, Proakatemian alumnien verkosto, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien verkosto sekä tiimiyrittäjien kansainvälinen verkosto.

Sekä Buurtzorgilla että Proakatemialla tiimeillä on käytössään valmentaja. Buurtzorgilla valmentajaa voi pyytää apuun esimerkiksi konfliktitilanteissa. Proakatemialla valmentaja on läsnä tiimin dialogiringeissä sekä sparraa, haastaa ja tukee tiimin ja yksilön kehitystä. Valmentaja ei ole osa tiimiä eikä osallistu tiimin päätöksentekoon.

Itseohjautuvassa organisaatiossa tiimit hoitavat rekrytoinnin itse. Valitun työntekijän tulee olla motivoitunut työskentelemään autonomisesti tiimissä. Proakatemiallekin hakevalta vaaditaan ensisijaisesti motivaatiota opiskella itseohjautuvasti tiimissä ja hakijan motivaatiota testataankin muun muassa haastattelussa, jossa on valmentajan lisäksi mukana vanhempi tiimiyrittäjä. Kaikille ei itseohjautuva malli sovi. Sekä Buurtzorgilla että Proakatemialla on yksilöitä, jotka poistuvat yhteisöstä palatakseen perinteisempään työskentelytapaan, mutta tämä tapahtuu yhteisymmärryksessä yksilön ja yhteisön kanssa.

Niin Buurtzorgilla kuin Proakatemiallakin kehityksessä tärkeää on reflektointi. Miten teemme tämän? Mitä opimme? Miten voimme tehdä tämän paremmin?

Itseohjautuvan tiimin jäsenet kulkevat samaan suuntaan yhteisen, kaikkia motivoivan pyrkimyksen innoittamana. Esimerkiksi meillä Proakatemialla tiimimme tavoitteena oli tehdä kansainvälisen projektin sisältävä maailmanympärysmatka opintojen viimeisenä vuonna. Iso tavoite vaati sitkeyttä, määrätietoisuutta, pelkojen voittamista ja kaaoksen sietokykyä , mutta tavoitteeseen päästiin onnistuneesti. (Tiimimme vaiheista voi muuten lukea englanniksi tästä aiemmasta postauksesta.)

Seminaari innosti kaivelemaan vuoden takaisia pohdintojamme siitä, millaiselta näyttäisi Proakatemian matalan hierarkian ”organisaatiokaavio”. Näin me sen visualisoimme:

Proakatemian visualisointi

Proakatemia oppimisalustana

Proakatemia Oy

Kuluneen vuoden aikana olemme auttaneet yhteisöjä kehittämään vuorovaikutustaitojaan, luomaan uudenlaista toimintakulttuuria ja ymmärtämään autonomian ja yhdessä työskentelyn merkitystä. Tästä voit lukea esimerkin, miten valmensimme ikäihmisten palveluohjaajia ja heidän esimiehiään. (Tämä yhteistyö saa muuten jatkoa tänä syksynä!)

Kerätyn kokemuksen pohjalta laadimme alkukesällä Hyvinvoivan työyhteisön kolme tärkeintä työkalua -oppaan, jossa tiivistetysti jaamme mielestämme tärkeimmät toimivan yhteisön rakennusaineet. Oppaassa olemme tulevaisuuden työn teemojen kanssa samoilla linjoilla. Halutessasi pääset lataamaan oppaan ilmaiseksi käyttöösi tämän linkin kautta.

Aurinkoa loppukesään!

-Maria

Buurtzorg pähkinänkuoressa

  • perustettu vuonna 2007 Hollannissa nelihenkisen hoitajatiimin voimin
  • 9500 työntekijää, 800 tiimiä (v. 2014)
  • 10-12 työntekijän itseohjautuvat tiimit
  • 40-50 asiakasta/tiimi
  • 70 000 asiakasta/vuosi
  • liikevaihto 280 miljoonaa euroa (v. 2014)
  • toimialan markkinaosuus Hollannissa 70 %
  • 45 henkilöä työskentelee pääkonttorilla hallinnollisissa tehtävissä (laskutus, palkanmaksu, tilinpäätökset)
  • 15 valmentajaa tiimien käytettävissä
  • valittu Hollannin parhaaksi työpaikaksi vuosina 2011, 2012 ja 2014
  • asiakastyytyväisyys 9,1/10 (Hollannissa keskiarvo kotihoidossa on 7,3/10)
  • hoitokustannukset 35 % pienemmät kuin muilla alan toimijoilla
  • mallia sovelletaan 30 maassa, Suomessa Debora Oy:n pilotti Lahdessa

Lähteet: Future of Work -seminaari Hankenilla 4.8.2015, Buurtzorgin toimitusjohtajan Jos de Blokin esitys

Lisää aiheesta:

Blogipostaukset: Lari KarreinenFrank MartelaSami PajuSitra

Frederic Laloux: Reinventing Organizations: A Guide to Creating Organizations Inspired by the Next Stage of Human Consciousness (kirja)

Reinventing Organizations (video)

Lean and Agile Adoption with the Laloux Culture Model (video)

RSA Spotlight: Jos de Blok on Organizational Structures (video)

Sharda S. Nandram: Organizational Innovation by Integrating Simplification: Learning from Buurtzorg Nederland (kirja)

Learning from Buurtzorg Nederland – New book on organizational innovation by Dr. Sharda Nandram (artikkeli)

4 kommenttia

  • Päivi Kousa says:

    Tiedättekö onko itseohjautuva organisaatio -tutkimuksen (Laloux&co) juuret Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoriassa+ missä muissa viitekehyksissä? Olen tutustunut myös Suomessa Martelan&Filosofian Akatemian kirjoituksiin. Onkohan muita tutkijoita, jotka kirjoittaneet Suomessa aiheesta? Jos teillä on mitä vaan referenssejä, olen kiitollinen tiedosta.

    T Päivi

  • Maria Ruokonen says:

    Hei Päivi! Kiitos todella hyvästä kysymyksestä ja keskustelun avauksesta!

    Ymmärtääkseni tutkimuksen juuret ovat useissa teorioissa liittyen motivaatioon ja ihmisen kehittymiseen. Ainakin A. Maslow, C. Graves, J. Loevinger, S. Cook-Greuter, B. Torbert, R. Kegan, K. Wilber, J. Wade sekä Daniel Pinkin teos Drive mainitaan tuossa Reinventing Organizations -kirjassa (kuvitetussa versiossa). Nyt en valitettavasti ihan varmuudella osaa sanoa Deci & Ryanin teorian osallisuudesta. Myös minulle ovat Martelan ja Filosofian Akatemian kirjoitukset tuttuja, ja muista suomalaisista ainakin Esko Kilpi on kirjoittanut työn muutoksesta ja uuteen työhön liittyvistä mahdollisuuksista.

    Toivottavasti vastauksestani on sinulle apua. Keskustelua aiheesta saa mielellään täällä jatkaa.

    -Maria

    • Päivi says:

      Kiitos Maria mainitsemistasi lisänimistä. Olen miettimässä juuri opinnäytetyöni aihetta ja jollain lailla haluan sen peilautuvan itseohjautuvuuteen, sisäiseen motivaatioon ja valmentavaan työkulttuuriin useallakin tasolla kuten yksilö, tiimi, yhteisö, koko organisaatio tai jotain sinnepäin:) Minulla ei ole vielä tilaajaa, mutta pari isoa organisaatiovaihtoehtoa on mielessä. Pitääpä tutustua Esko Kilven kirjoituksiin myös. Kiitos!

  • Maria Ruokonen says:

    Kuulostaapa tutulta! 🙂 Minulla on pohdinnassa oman graduni aihe ja samankaltaisista teemoista ajatuksia pyörittelen! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *